Jätelaadun tarkastukset antavat tärkeää tietoa

Westenergyn laitoksessa hyödynnetään energiana syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä, joka on laadultaan ja energiasisällöltään varsin vaihteleva polttoaine. Jätteen laatu määrittää pitkälti koko polttoprosessin tehokkuuden, joten jätelaadun tarkastuksiin panostetaan. Tavoitteena on, että vuosittain tarkastetaan pistokoeluontoisesti 100 jätekuormaa. Viime vuonna päästiin lähelle tavoitetta, sillä kuormia tarkastettiin yhteensä 85. Mikäli laitokselle ohjautuu kuormia, jotka eivät sovellu poltettavaksi, kuormista tehdään reklamaatio ja ne palautetaan toimittajalle. Myös ympäristöviranomainen saa tiedon poikkeavista kuormista.

Viime vuonna tavanomaisten tarkastusten lisäksi toteutettiin kuormien tehotarkastuksia, jolloin jätelaadun tarkastuksia oli tekemässä useampi henkilö samaan aikaan. Tehotarkastukset keskittyivät suurten metallikappaleiden löytämiseen, ja samalla auditoitiin jäteautojen kuljettajien työturvallisuutta.

Vuonna 2016 voimaan astunut asetus kaatopaikoista eli niin sanottu kaatopaikkakielto määritti, ettei kaatopaikoille voi sijoittaa materiaalia, jossa hiilen kokonaismäärä ylittää 10 %. Asetuksen kannalta haastavia jätteitä ovat erityisesti erilaiset rakennus- ja purkujätteet, jotka koostuvat erilaisista materiaaleista, kuten eristelevyistä, PVC-muovista, eristevilloista ja lasikuidusta. Niitä ei voi sijoittaa enää kaatopaikalle, ja hyötykäyttökohteen puuttuessa ne ohjautuvat valitettavan usein polttoon. Tällaiset jätejakeet ovat ongelmallisia energiahyödyntämisen kannalta, sillä niiden lämpöarvo on alhainen ja jäte sisältää myös täysin palamatonta materiaalia, joka voi viime kädessä heikentää myös pohjakuonan soveltuvuutta hyötykäyttöön.

Viime vuonna poltettavan jätteen seassa oli myös huomattavan suuria metallipalkkeja, jotka havaittiin vasta niiden jo päädyttyä laitoksen arinalle. Palkkien poistaminen aiheutti päänvaivaa laitoksen käyttöhenkilöstölle, joka joutui polttoleikkaamaan kappaleita pienemmiksi niiden jumiuduttua kuonankäsittelylaitteistoon. Metalli soveltuu sellaisenaan hyvin kierrätettäväksi, joten sen päätyminen Westenergyn kaltaiseen laitokseen on täysin tarpeetonta.

Pesuri vie savukaasujen puhdistuksen uudelle tasolle

Ympäristön kannalta Westenergyn keskeisimpinä tavoitteina on puhdistaa laitoksen savukaasut mahdollisimman tehokkaasti sekä tarkkailla päästöjä, jotta puhdistustehosta voidaan varmistua. Oheisista diagrammeista löydät tietoa jatkuvatoimisten sekä kahdesti vuodessa suoritettavien kertaluontoisten päästömittausten tuloksista ympäristöluvassa määritettyyn raja-arvoon verrattuna.

Aiemmin laitoksen päästölaskennalle oli muista järjestelmistä erillinen ohjelmansa, mutta vuonna 2018 päästölaskenta siirrettiin Valmet-automaatiojärjestelmän piiriin. Järjestelmien yhdistäminen on helpottanut päästöjen seurantaa, ja tuen saanti vikatilanteissa on aikaisempaa luotettavampaa.

Vuonna 2018 työ savukaasupesurin asentamiseksi jatkui. Työ alkoi jo vuonna 2016, jolloin pesurin ympäristövaikutusten arviointiprosessi käynnistettiin. Tätä seurasi ympäristöluvan hakeminen, ja samalla lupa päivitettiin energiahyödyntämiseen soveltuvien jätejakeiden ja hyödynnettävän jätemäärän osalta. Viime vuonna Westenergy haki lupapäätökseen kuitenkin vielä muutosta, sillä uuden luvan ei koettu vesienhallinnan osalta vastanneen jätteen energiahyödyntämisen EU-tason vaatimuksia.

Savukaasupesuri-investoinnin taustalla on pian valmistuva jätteen energiahyödyntämisen BREF-asiakirja (Reference Document on Best Available Techniques), joka määrittää parhaat käytännöt ja savukaasupäästöjen raja-arvot jätteen energiahyödyntämisen osalta EU:n jäsenmaissa. Asiakirjassa linjatut puhdistusvaatimukset ovat hyvin tiukkoja ja tulevat edellyttämään laitoksen nykyisen puolikuivan puhdistusjärjestelmän täydentämistä savukaasupesurilla.

Westenergyn laitoksessa puhdistusteho on jo nykyisellään korkealla tasolla, sillä yli 99 % savukaasujen epäpuhtauksista saadaan talteen. Pesuri tehostaa savukaasujen puhdistusta entisestään, sillä sen ansiosta erityisesti happamien epäpuhtauksien kuten suolahapon ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet savukaasuissa tulevat pienenemään.

Jäännöstuotteesta raaka-ainetta uuteen tuotantoprosessiin

Westenergyn laitoksessa muodostuu vuosittain noin 30 000 – 40 000 tonnia tuhkasta ja metalleista koostuvaa pohjakuonaa, joka pystytään hyödyntämään lähes 100-prosenttisesti. Pohjakuonasta analysoidaan ensin orgaanisen hiilen osuus, sillä se kuvastaa palamisen tehokkuutta. Tulokset ovat olleet erinomaiset, ja ympäristön näkökulmasta katsoen polttoprosessi toimii tehokkaasti.

Suurimmat metallikappaleet erotellaan kuonasta jo Westenergyn laitoksella ja ohjataan kierrätykseen. Huolellisemmasta metallien erottelusta ja pohjakuonan hyödyntämisestä vastaavat Lakeuden Etappi ja Suomen Erityisjäte Ilmajoella. Pohjakuona käsitellään ADR-kuivaerotustekniikalla. Edistyksellisen tekniikan ansiosta kuonan käsittely toteutettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa ilman raakakuonan esikäsittelyä. Erottelun jälkeen arvometallit päätyvät takaisin raaka-aineiksi ja kiviainesta muistuttava mineraaliaines ohjataan uusiokäyttöön.

Mineraaliainesta käytetään korvaamaan luonnonhiekkaa ja soraa erilaisissa betonituotteissa sekä kenttä- ja väylärakenteiden pohjarakenteissa. Vuonna 2018 mineraaliainesta käytettiin esimerkiksi uuden kasvihuoneen piha- ja liikennealueiden pohjien sekä lypsypihaton rehukentän pohjien rakentamisessa. Suomen Erityisjätteen toimesta mineraaliaineksesta tuotteistettiin myös CE-merkittyä keinokiviainesta.

Aiemmin pohjakuonan hyötykäyttömahdollisuuksia rajoitti raskas ympäristölupaprosessi, mutta vuonna 2018 voimaan astui ns. MARA-asetus (jätteiden hyödyntämistä maanrakentamisessa koskeva valtioneuvoston asetus), joka on keventänyt prosessia merkittävästi. MARA-asetus mahdollistaa pohjakuonan hyötykäytön ilmoitusmenettelyllä. Asetuksen ansiosta mineraaliaineksen käyttö on lisääntynyt merkittävästi, ja vuonna 2018 sitä hyödynnettiin eri maanrakennuskohteissa yhteensä yli 70 000 tonnia.

Pohjakuonan hyödyntäminen edustaa kiertotalouden periaatetta parhaimmillaan, sillä jäte pystytään hyödyntämään lähes täydellisesti, ja Westenergyn laitoksen jäännöstuotteesta muodostuu raaka-ainetta toiseen tuotantoprosessiin. Pohjakuonan hyödyntäminen on myös ympäristön näkökulmasta järkevää, sillä mineraaliaines korvaa neitseellisiä raaka-aineita, kuten luonnonhiekkaa ja soraa, ja metallien kierrätys kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän kuin uusien malmien louhinta ja metallien jalostus.

Ympäristön tilan seuranta on keskeisessä asemassa

Westenergyn laitoksen ympäristön tilaa seurataan, jotta voidaan varmistaa, ettei laitoksen toiminnasta aiheudu ympäristölle kuormitusta. Alueen pohjavesikaivot ovat seurannan piirissä, ja pintavesinäytteet otetaan laitosalueelta keväisin ja syksyisin ulkopuolisen tahon toimesta. Näytteissä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia laitoksen toiminnan aikana.

Laitoksen läheisyydessä sijaitsevalla metsäalueella on havaittu harvinaisen silomunuaisjäkälän esiintymä, jota seurataan niin ikään ulkopuolisen tahon toimesta. Jäkälät reagoivat nopeasti ilman epäpuhtauksiin, joten ne toimivat hyvinä bioindikaattoreina. Silomunuaisjäkälän esiintymässä ei laitoksen toiminnan aikana ole havaittu muutoksia.

Westenergy osallistuu myös Vaasan alueen ilmanlaadun yhteistarkkailuun yhdessä muiden alueen teollisuusyritysten sekä kuntien ja kaupunkien kanssa. 2000-luvulla seudun kokonaispäästöjen trendit ovat olleet maltillisessa laskussa.